Kaupallinen yhteistyö

Korkeakouluvisio huutaa rohkeita ratkaisuja

Strategisen visiotyön tärkein tehtävä on kartoittaa vallitsevan tilanteen haasteet, tarpeet ja mahdollisuudet sekä piirtää niiden perusteella realistiset mutta riittävän kunnianhimoiset kehitystavoitteet. Jokainen kasvuhakuinen yrittäjä tämän toki tietää.

Kuva: Pixhill
Korkeakouluvisio huutaa rohkeita ratkaisuja
Joonas Mikkilä / Suomen Yrittäjät

Sama on ymmärretty myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka 24. lokakuuta julkaisema korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuodelle 2030 sisältää erinomaisen katsauksen Suomen korkean osaamisen ja tutkimuksen tilasta ja päivitystarpeista. Huimaa vauhtia etenevät globalisaatio ja digitalisaatio ravisuttelevat paitsi elinkeinokenttää myös sivistysinstituutioitamme.

On täysin selvää, että osaamistasomme pitää pysyä muuttuvan maailman tahdissa. Se edellyttää jaettua tahtoa ja yhteistä suuntaa koko korkeakoulukentältä. Siksi on hyvä, että ministeriö on ottanut visiotyöhön mukaan laajasti korkeakouluja ja muita keskeisiä toimijoita.

 

Tilannekuva ja tavoitteet kohdillaan

Vision tilanneanalyysi on valitettavan kohdallaan. Olemme jääneet 2000-luvulla jälkeen kansainvälisessä osaamis- ja innovaatiotason kehityksessä. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmämme on kansantaloutemme kokoon ja osaamistarpeisiin nähden aivan liian pirstaleinen ja tehoton sekä kaiken kukkuraksi yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti sisäänpäin kääntynyt. Näin ei voi jatkua.

Vision keskeisimmät tavoitteet, kuten nuorten aikuisten korkeakoulutettujen osuuden nostaminen 50 prosenttiin ja tutkimus- , tuotekehitys- ja innovaatiopanostusten bruttokansantuoteosuuden neljään prosenttiin tai korkeakoulukentän rakenteiden järkevöittäminen, ovat kannatettavia myös yrittäjien näkökulmasta.

Tarkkanäköinen yrittäjä ymmärtää kuitenkin, että parhaat suoritustason mittarit eivät aina ole niitä ilmeisimpiä. Katseet onkin käännettävä edellisistä koulutuksen läpäisyyn, opiskelijoiden sisäänottoon, korkeakoulujen rahoituspohjaan tai tutkimuksen ja opetuksen verkostomaisiin toimintamalleihin. Nämä onneksi ministeriön visiosta löytyvät.

 

Ratkaisujen aika

Yrittäjä tiedostaa hyvin, että pelkkä tavoitteenasetanta ei riitä. Visionäärejä on paljon, mutta ratkaisijoista on pulaa. Jälkimmäisistä löytyvät ne todelliset kasvajat. Tarvitaan siis valikoima erilaisia keinoja, riittävän syvälle juurisyihin porautuvia ratkaisuja sekä ennen kaikkea ennakkoluulotonta kokeilunhalua.

Se, millä keinoin tavoitteisiin päästään, ei vielä selviä ministeriön visiosta. Toimenpiteet on tarkoitus määritellä myöhemmin korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa.

Vision kohtalo on tämän jatkotyön varassa, ja vaikka sydän toivoo parasta, kytee takaraivossa epäilys. Vision julkaisua seuranneiden reaktioiden perusteella kentällä näyttää olevan enemmän toppuuttelijoita kuin ajureita. Aidosti pitkälle meneviä ja vision maalaamia haasteita laajasti eri kulmista taklaavia ratkaisumalleja saa hakemalla hakea.

Yksi iloinen poikkeus on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja kumppaneiden ajatus korkeakoulujen yhteisestä alustamaisesta toimintamallista. Samaa ideaa viedään jo käytäntöön eAMK-hankkeessa, jonka ohjausryhmässä myös Suomen Yrittäjät on mukana.

Siltikin vallalla näyttää olevan enemmän säilyttämisen kuin uudistamisen henkeä. Olemmeko oikeasti valmiita tekemään tarvittavia ja vaikeitakin päätöksiä? PayPalin perustajan Peter Thielin lausahdusta mukaillen myös koulutuspolitiikassa briljantti ajattelu on harvinaista, mutta rohkeutta on vielä nerouttakin vähemmän tarjolla.

 

Puolitiehen ei  varaa jäädä

Uudistu tai kuihdu. Yrittäjälle tämä on arkinen mantra, jonka merkitys on entisestään korostunut käynnissä olevan murroskauden myötä. Yrittäjien järjestönä uskallus ja kehityshakuisuus ovat DNA:ssamme. Kun tiedostamme tarpeen uudistuksille, tarjoamme perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja riippumatta siitä, istuvatko ne valtavirran pirtaan.

Näin olemme tehneet myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen saralla syyskuisen Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025 -asiakirjamme muodossa. Se sisältää konkreettisia toimenpiteitä ja avauksia myös perinteisesti vaietuista aihepiireistä, kuten lukukausimaksuista. Sen ei ole tarkoitus olla tyhjentävä tai lopullinen vastaus visiotyön jatkostepeistä, vaan enemmänkin ensimmäinen siirto keskustelussa, johon toivomme myös muiden ennakkoluulottomasti osallistuvan.

Laajapohjaisesti työstetty ja yleisesti hyväksytty visio ei saa jäädä toteutukseltaan puolitiehen. Tähän meillä ei ole yksinkertaisesti varaa. Ministeriön johtajuudelle on tilausta myös vision jälkityössä.

Kirjoittaja on digi- ja koulutusasioiden päällikkö Suomen Yrittäjistä


Kaupallinen yhteistyö

Etusivullamme juuri nyt: