Rakas peltilehmäni

Rakas peltilehmäni
Pekka Söderlund

Kaikki autonomistajat takuuvarmasti muistavat ensimmäisen autonsa. Rakkaaseen, siihen ensimmäiseen peltilehmään liittyy monenlaisia muistoja. Osa positiivisia, osa negatiivisia. Omaan ensiautooni liittyy pääosin negatiivisia muistoja.

Ostin ensimmäisen autoni kesätyörahoilla. Auto oli vuoden 1982 vaaleansininen, pyöreälamppuinen Opel Kadett. Auto oli jo parhaat päivänsä nähnyt ja ostin sen muistaakseni 3 000 markalla kaveriltani, joka oli käyttänyt sitä peltoautona.

Siskonmies korjasi autoa ja lopulta se saatiinkin siihen kuntoon, että katsastusmies antoi sille tarkan syynin jälkeen vuoden leiman.

Heti ajokortin saatuani Raketiksi nimetty sininen salama kiersikin ahkerasti kyläraitilla. Oli komeaa ajella omalla autolla lukiolle. Vaikka opiskelukaverit ajelivat hienommilla ja uudemmilla autoilla, ne olivat pääosin isin autoja. Minun Rakettini oli vanha, epäluotettava ja rumakin, mutta kuitenkin oma. Kesätöillä ansaittu.

Raketista kehkeytyi nopeasti oman aikansa legenda. Bensa loppui tämän tästä. Välillä akku sanoi sopimuksensa irti. Vikaa löytyi sieltä täältä jatkuvasti. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – 1.2 litran koneella varustettu Opelini kulutti 32 litraa satasella. Ihme että bensa loppui usein.

Uskon, että siskonmieheni saa edelleen kylmiä väreitä, kun parikymmentä vuotta myöhemmin soitan hänelle. Hän saa varmasti takaumia 1990-luvun lopun puhelinsoitoistani, jolloin pyysin häntä tien päältä auttamaan. Hakemaan bensaa tai hinaamaan Rakettini kotipihaan.

Raketti on ollut metallipaalaimessa jo vuosien ajan. Sen jälkeen olen ajanut useammallakin autolla. Legendaarisin lienee valkoinen pakettiauto, jonka ristimänimi oli Pornovankkuri. Pornovankkureilla ajelin vielä 2009, jolloin sekin tuli tiensä päähän. Moottori laukesi kesken ajon. Sopiva loppu sen nimiselle autolle.

Nykyään ajan Skodalla. Auto on minun nimissäni, mutta se on vaimoni auto. Ainakin mikäli uskoo takapenkillä olevia lapsia. Minä kuulemma saan ajaa äidin autoa. Saan usein vastata kysymyksiin, missä 5- ja 3-vuotiaat kyselevät, miksi lainaan äidin autoa. Tai miten he toteavat miten hienoa on kun saan ajaa äidin autoa. Äidin autoksi Skoda on tullut sen jälkeen, kun vaimo alkoi kulkea sillä töissä.

Mihin tässä lopulta autoa tarvitsee? Autoton mies on huoleton mies. Kävellen pääsee ja polkupyörällä on nopeasti perillä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: